Pelit ovat aina kuuluneet ihmisten elämään, ja niiden merkitys on viime vuosina kasvanut entisestään. Digitaaliset pelit ovat osa monen arkea, ja perinteiset lauta- ja korttipelit, kuten UNO, kiinnostavat edelleen.
Kun pelaaminen on näin suuri osa elämää, on luontevaa kysyä, mitä se meille oikeastaan merkitsee. Juuri näihin kysymyksiin vastaa pelitutkimus eli ludologia.
Tässä artikkelissa tutustutaan pelitutkimukseen tieteenalana. Käymme läpi, mitä se tutkii, miksi se on tarpeen ja millaista suomalainen pelitutkimus on. Sisältö perustuu tosiasioihin ja pelitutkimuksen omiin lähteisiin.
Mitä pelitutkimus on?
Pelitutkimus eli ludologia on tieteenala, joka tutkii pelejä ja niihin läheisesti liittyviä ilmiöitä. Sen piiriin kuuluvat kaikenlaiset pelit lautapeleistä ja korttipeleistä tietokonepeleihin.
Olennaista on, että pelitutkimus ei rajaa mitään peligenreä ulkopuolelleen. Vaikka rahapelit ja perinteinen lautapeli saattavat vaikuttaa täysin eri asioilta, tutkimuksen näkökulmasta molemmat ovat yhtä lailla kiinnostavia tutkimuskohteita.
Tutkijat eivät myöskään keskity vain itse peleihin. He haluavat ymmärtää, mitä pelit merkitsevät ihmisille: miksi pelaamme tiettyä peliä ja miten pelaaminen vaikuttaa esimerkiksi mieleen tai lapsen kehitykseen.
Pelitutkimuksen tutkimuskohteet
Pelitutkimuksen kohteeksi kelpaavat hyvin monenlaiset pelit. Näihin lukeutuvat muun muassa konsolipelit, mobiilipelit, lautapelit, korttipelit, palapelit, roolipelit ja rahapelit.
Itse pelien lisäksi tutkijat ovat kiinnostuneita niihin liittyvistä ilmiöistä. Yleisiä tutkimuskohteita ovat esimerkiksi pelaajien välinen vuorovaikutus, pelaajayhteisöt, peliriippuvuus ja pelien vaikutus kulttuuriin.
Näin pelitutkimus tarkastelee pelaamista laajana ilmiönä. Se ei kysy vain, millainen peli on, vaan myös, mitä pelaaminen merkitsee yksilölle ja yhteiskunnalle.
Monitieteinen tutkimusala
Pelaamista voidaan tutkia monesta eri näkökulmasta ja monin eri menetelmin. Tämän vuoksi pelitutkimuksesta on kehittynyt monitieteinen ala, jossa eri alojen tutkijat tekevät yhteistyötä.
Pelitutkimusta voidaan tehdä esimerkiksi psykologian, sosiologian, kasvatustieteiden, historian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Menetelmät periytyvät usein tutkijoiden alkuperäisiltä oppialoilta.
Myös filosofit ovat kiinnostuneet peleistä ja niihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Suomen ensimmäinen filosofisen pelitutkimuksen dosentuuri perustettiin Tampereen yliopistoon vuonna 2021, ja sen sai FT Jonne Arjoranta. Tämä kertoo osaltaan siitä, miten monipuolinen ja laajeneva tieteenala pelitutkimus on.
[Sisäinen linkki 1 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. korttipelien historia tai UNO:n historia -sivu]
Miksi pelitutkimusta tarvitaan?
Voi tuntua yllättävältä, että peleistä tehdään näin vakavaa tutkimusta. Mitä hyötyä siitä oikeastaan on?
Hyötyä on paljon, koska pelaamisesta on tullut valtava osa ihmisten arkea. On tärkeää ymmärtää, miten pelaaminen vaikuttaa meihin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Pelitutkimus ei myöskään ole pelkkää teoriaa, vaan sitä sovelletaan käytännössä. Esimerkiksi pelien käyttöä kuntoutuksen tukena on tutkittu, ja opetusalalla pelitutkimuksen tuloksia hyödynnetään jatkuvasti. Opettajien on ymmärrettävä pelaamisen merkitystä lapsille ja nuorille ja osattava käyttää pelejä opetuksen tukena.
Suomalainen pelitutkimus on korkeatasoista
Suomessa pelataan paljon, joten on luontevaa, että myös pelitutkimusta tehdään maassamme runsaasti. Suomalainen pelitutkimus on kansainvälisessäkin vertailussa korkeatasoista.
Erityisesti Tampereen yliopisto on merkittävä keskus. Siellä toimivat muun muassa pelitutkimusryhmä Game Research Lab ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja.
Suurin osa suomalaisesta tutkimuksesta julkaistaan englanniksi tiedeyhteisön kansainvälisyyden vuoksi. Suomenkielistä tutkimustietoa löytyy kuitenkin esimerkiksi Pelitutkimuksen vuosikirjasta ja Pelaajabarometrista, joka tarjoaa tilastollisesti edustavaa tietoa suomalaisten pelaamisesta.
Pelaaminen, sukupuoli ja tutkimus
Pelaamista pidettiin pitkään miesten harrastuksena, ja myös pelitutkimuksen tekijät olivat aiemmin enimmäkseen miehiä. Nykyään tilanne on toinen: naiset pelaavat lähes yhtä paljon kuin miehet, ja pelaamisen sukupuolittuneet piirteet ovat suosittu tutkimuskohde.
Tutkimuksissa on tarkasteltu myös pelikulttuurin rakenteita. Esimerkiksi suomalaisessa väitöstutkimuksessa on käsitelty naispelaajien asemaa ja sitä, miten heidän pelaamistaan ja taitojaan on toisinaan vähätelty. Tällaisessa tutkimuksessa on noussut esiin myös sosiaalisten tukiverkostojen merkitys.
Aihe kiinnostaa myös pelialan yrityksiä. Naispelaajien tavoittaminen on kaupallisesti merkittävää, minkä vuoksi pelien kehittämisessä hyödynnetään yhä useammin monipuolisia näkökulmia.
[Sisäinen linkki 2 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. pelaavatko naiset korttipelejä -sivu]
Yhteenveto
Pelitutkimus on kaikentyyppisiä pelejä ja niihin liittyviä ilmiöitä tarkasteleva monitieteinen tieteenala. Sen keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi pelaamisen psykologiset vaikutukset, pelaajien välinen vuorovaikutus, pelaamisen kautta tapahtuva oppiminen, sukupuolen vaikutus pelaamiseen sekä pelit osana kulttuuria ja yhteiskuntaa.
Suomessa pelitutkimusta tehdään paljon ja korkealla tasolla. Sen tuloksia hyödynnetään monilla aloilla kasvatuksesta kuntoutukseen.
Näin pelitutkimus auttaa ymmärtämään ilmiötä, joka koskettaa lähes kaikkia meistä – olipa kyseessä sitten UNO, lautapeli tai jokin aivan muu peli.
[Sisäinen linkki 3 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. korttipelien hakemistosivu tai UNO-pääsivu]
Usein kysytyt kysymykset
Mitä pelitutkimus tarkoittaa?
Pelitutkimus eli ludologia on tieteenala, joka tutkii pelejä ja niihin liittyviä ilmiöitä. Sen kohteena ovat kaikenlaiset pelit lautapeleistä ja korttipeleistä tietokone- ja rahapeleihin.
Mitä pelitutkimus tutkii itse pelien lisäksi?
Tutkijat selvittävät, mitä pelit merkitsevät ihmisille ja yhteiskunnalle. Yleisiä aiheita ovat pelaajien vuorovaikutus, pelaajayhteisöt, peliriippuvuus ja pelien vaikutus kulttuuriin.
Onko pelitutkimus oma tieteenalansa vai osa muita aloja?
Se on monitieteinen ala. Pelaamista tutkitaan muun muassa psykologian, sosiologian, kasvatustieteiden, historian, kulttuurintutkimuksen ja jopa filosofian näkökulmasta.
Onko Suomessa pelitutkimusta?
Kyllä, ja se on kansainvälisesti korkeatasoista. Esimerkiksi Tampereen yliopisto on merkittävä keskus, ja Suomen ensimmäinen filosofisen pelitutkimuksen dosentuuri perustettiin sinne vuonna 2021.
Mistä löydän suomenkielistä pelitutkimustietoa?
Suomenkielistä tutkimustietoa julkaistaan esimerkiksi Pelitutkimuksen vuosikirjassa ja Pelaajabarometrissa. Suuri osa tutkimuksesta julkaistaan kuitenkin englanniksi.
Mihin pelitutkimusta käytetään käytännössä?
Tuloksia sovelletaan monilla aloilla. Pelejä on tutkittu esimerkiksi kuntoutuksen tukena, ja opetusalalla pelitutkimusta hyödynnetään pelien käytössä opetuksen apuna.
Tutkitaanko myös rahapelejä ja korttipelejä?
Kyllä. Pelitutkimus ei rajaa genrejä ulkopuolelleen, joten sekä rahapelit että korttipelit kuten UNO ovat yhtä lailla sen tutkimuskohteita.
