Baccarat on korttipeli, jossa verrataan kahta kättä toisiinsa: pelaajaa (Player) ja pankkiiria (Banker).

Nimistä huolimatta kyse ei ole sinusta ja jakajasta. Ne ovat vain kahden käden nimet, joista kummalle tahansa voi lyödä vetoa.

Pelin tavoite on yksinkertainen: arvata, kumman käden pisteet päätyvät lähemmäs lukua yhdeksän. Kolmas vaihtoehto on tasapeli, jossa molemmat kädet saavat saman arvon.

Tässä oppaassa käydään läpi kaikki baccaratin perussäännöt selkeästi ja vaihe vaiheelta, ilman turhaa monimutkaisuutta.

Baccaratin perusidea lyhyesti

Yhdellä pelikierroksella tapahtuu seuraavaa:

  • Ennen korttien jakoa asetat panoksesi joko pelaajan, pankkiirin tai tasapelin puolesta.
  • Sekä pelaajan että pankkiirin kädelle jaetaan kaksi korttia.
  • Käsien pistearvot lasketaan.
  • Sääntöjen mukaan jommallekummalle kädelle voidaan jakaa vielä kolmas kortti.
  • Yhdeksää lähempänä oleva käsi voittaa.

Olennaista on ymmärtää, että pelaaja ei tee kierroksen aikana päätöksiä kortinnostosta. Kaikki nostot tapahtuvat kiinteiden sääntöjen mukaan, ja jakaja hoitaa ne puolestasi.

Ainoa päätös, jonka teet, on panoksen kohde ennen kierrosta.

Korttien arvot

Baccaratissa korttien pistearvot poikkeavat monista muista korttipeleistä.

Numerokortit 2–9 ovat oman numeronsa arvoisia. Ässä on aina yhden pisteen arvoinen. Kymppi ja kuvakortit (jätkä, rouva, kuningas) ovat nollan pisteen arvoisia.

Käden pisteet lasketaan yhteen. Jos yhteenlaskettu summa nousee yli yhdeksän, huomioidaan vain summan viimeinen numero.

Esimerkiksi jos kädessä on 7 ja 6, summa on 13. Käden todellinen arvo on tällöin 3, koska vain viimeinen numero lasketaan. Korkein mahdollinen käsi on siis yhdeksän.

Korttien arvot baccaratissa
KorttiPistearvo
Ässä1 piste
2–9Kortin oma numeroarvo
10, jätkä, rouva, kuningas0 pistettä

Käden pisteet lasketaan yhteen. Jos summa ylittää 9, huomioidaan vain viimeinen numero. Esimerkki: 7 + 6 = 13 → käden arvo on 3.

Milloin kolmas kortti jaetaan?

Pelaaja ei koskaan päätä nostosta itse – jakaja seuraa kiinteitä sääntöjä. Jos jompikumpi käsi saa kahdesta kortista arvon 8 tai 9 (”luonnollinen”), kierros päättyy heti eikä lisäkortteja jaeta.

KäsiKahden kortin summaToiminta
Pelaaja0–5Nostaa kolmannen kortin
Pelaaja6–7Jää paikoilleen
Pankkiiri0–2Nostaa lähes aina
Pankkiiri3–6Riippuu pelaajan kolmannesta kortista
Pankkiiri7Jää paikoilleen

Luonnollinen voitto (natural)

Kun jompikumpi käsi saa jo kahdesta ensimmäisestä kortistaan yhteensä 8 tai 9 pistettä, kyseessä on luonnollinen voitto eli ”natural”.

Tällöin kierros päättyy heti. Kumpikaan käsi ei saa enää kolmatta korttia, ja yhdeksää lähempänä oleva käsi voittaa.

Luonnollinen voitto on tärkeä sääntö, koska se ohittaa kaikki muut nostosäännöt. Noin kolmasosa kaikista käsistä ratkeaa jo tässä vaiheessa, neljän kortin jälkeen.

Jos molemmat kädet saavat luonnollisen ja sama arvon, tuloksena on tasapeli.

Kolmannen kortin säännöt

Jos kumpikaan käsi ei saa luonnollista voittoa, peliin astuvat kolmannen kortin säännöt. Näitä pidetään usein baccaratin monimutkaisimpana osana, mutta käytännössä jakaja hoitaa ne aina automaattisesti.

Sääntöjä ei siis tarvitse osata ulkoa pelatakseen. Ne kannattaa silti ymmärtää, jotta pelin kulun seuraaminen on helpompaa.

Pelaajan käsi ratkaistaan ensin. Sen sääntö on yksinkertainen:

  • Jos pelaajan kahden kortin summa on 0–5, käsi nostaa kolmannen kortin.
  • Jos summa on 6 tai 7, käsi jää paikoilleen.

Pankkiirin käsi ratkaistaan tämän jälkeen. Sen sääntö on hieman monimutkaisempi, koska pankkiiri saa toimia viimeisenä ja voi ottaa huomioon pelaajan kolmannen kortin.

Jos pelaaja jäi paikoilleen (summa 6 tai 7), pankkiiri noudattaa samaa yksinkertaista sääntöä: se nostaa summilla 0–5 ja jää paikoilleen summilla 6–7.

Jos pelaaja sen sijaan nosti kolmannen kortin, pankkiirin toiminta riippuu sekä sen omasta summasta että pelaajan kolmannen kortin arvosta.

Tämä pieni asymmetria on syy siihen, miksi pankkiirin käsi voittaa hieman useammin kuin pelaajan.

Panokset ja voitonmaksut

Baccaratissa on kolme peruspanosta: pelaaja, pankkiiri ja tasapeli. Kukin niistä eroaa sekä voitonmaksun että talon edun osalta.

Talon etu tarkoittaa sitä tilastollista etua, joka pelipaikalla on pelaajaan nähden pitkällä aikavälillä. Mitä pienempi talon etu on, sitä lähempänä maksut ovat matemaattisesti reilua.

Pelaajan voitto maksetaan suhteessa 1:1 ilman komissiota. Sen talon etu on noin 1,24 %.

Pankkiirin voitto maksetaan myös suhteessa 1:1, mutta sen voitoista peritään yleensä 5 % komissio. Komissiosta huolimatta pankkiirin talon etu on alhaisin, noin 1,06 %, koska se voittaa hieman useammin.

Tasapelin voitto maksetaan tyypillisesti suhteessa 8:1 tai kasinosta riippuen 9:1. Sen talon etu on kuitenkin selvästi korkein, noin 14,36 %, mikä tekee siitä tilastollisesti epäedullisimman vaihtoehdon.

Panokset, voitonmaksut ja talon etu
PanosVoitonmaksuTalon etu
Pankkiiri (Banker)1:1, josta yleensä 5 % komission. 1,06 %
Pelaaja (Player)1:1, ei komissiotan. 1,24 %
Tasapeli (Tie)8:1 tai 9:1n. 14,36 %

Luvut perustuvat kahdeksan pakan peliin, joka on yleisin muoto. Pankkiirin käsi voittaa hieman useammin kuin pelaajan (n. 45,9 % vs. 44,6 % kaikista käsistä), minkä vuoksi sen voitoista peritään komissio. Tasapeli päättyy noin joka kymmenennessä kädessä.

Baccaratin eri versiot

Baccaratista on olemassa useita muunnelmia. Kolme tunnetuinta ovat Punto Banco, Chemin de Fer ja Baccarat Banque.

Versiot eroavat toisistaan lähinnä pankkiirin roolin ja kolmannen kortin sääntöjen osalta.

Punto Banco on näistä yleisin. Siinä kaikki nostot tapahtuvat kiinteiden sääntöjen mukaan, eikä pelaaja tee päätöksiä. Se on myös se versio, jota pelataan laajimmin verkossa.

Chemin de Ferissä ja Baccarat Banquessa pelaajilla on enemmän päätösvaltaa nostoihin, mutta nämä versiot ovat nykyään harvinaisempia.

Miksi pankkiirin käsi voittaa useammin?

Koska pankkiirin käsi toimii viimeisenä ja voi reagoida pelaajan kolmanteen korttiin, sillä on pieni tilastollinen etu.

Kaikista käsistä pankkiiri voittaa noin 45,9 %, pelaaja noin 44,6 % ja loput noin 9,5 % päätyvät tasapeliin.

Jos tasapelit jätetään laskuista pois, pankkiiri voittaa noin 50,7 % ratkaisevista käsistä. Juuri tämän pienen eron vuoksi kasinot perivät pankkiirin voitoista komissiota.

[Sisäinen linkki 1 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. korttipelien perussäännöt tai muu kasinokorttipeli]

[Sisäinen linkki 2 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. blackjack tai muu aiheeseen liittyvä sivu]

[Sisäinen linkki 3 – lisää tähän sopiva sisäinen linkki, esim. yleinen korttipelien hakemistosivu]


Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan baccaratin sääntöjä kuvaavaksi tietosisällöksi. Se ei ole kehotus pelata rahapelejä eikä anna pelaamiseen liittyviä neuvoja. Rahapelaaminen sisältää aina riskin ja voi aiheuttaa riippuvuutta. Pelaa vain täysi-ikäisenä ja harkiten. Jos rahapelaaminen huolestuttaa sinua tai läheistäsi, apua saa maksutta: Peluuri, Peliklinikka ja THL – rahapelaaminen.


Usein kysytyt kysymykset

Onko baccarat taitopeli vai sattumapeli?
Baccarat on pääosin sattumapeli. Pelaaja ei tee kierroksen aikana päätöksiä kortinnostosta, vaan ainoa valinta on panoksen kohde ennen kierrosta.

Mikä käsi voittaa baccaratissa?
Voittaja on se käsi, jonka pisteet ovat lähempänä yhdeksää. Jos summa ylittää yhdeksän, lasketaan vain summan viimeinen numero.

Mitä tarkoittaa luonnollinen voitto?
Luonnollinen voitto syntyy, kun käsi saa kahdesta ensimmäisestä kortista yhteensä 8 tai 9 pistettä. Silloin kierros päättyy heti eikä kolmatta korttia jaeta.

Miksi pankkiirin voitosta peritään komissio?
Pankkiirin käsi voittaa tilastollisesti hieman useammin kuin pelaajan. Yleensä 5 % komissio tasapainottaa tätä etua.

Kannattaako tasapeliin lyödä vetoa?
Tasapelillä on korkea voitonmaksu, mutta myös selvästi korkein talon etu (noin 14,36 %) ja matalin todennäköisyys. Se on tilastollisesti epäedullisin panosvaihtoehto.

Tarvitseeko kolmannen kortin säännöt osata ulkoa?
Ei tarvitse. Jakaja tai peliohjelmisto hoitaa kaikki nostot automaattisesti kiinteiden sääntöjen mukaan.

Kuinka monta korttipakkaa baccaratissa käytetään?
Yleisimmin peli pelataan kahdeksalla pakalla, jotka sekoitetaan yhteen. Joissakin versioissa pakkoja voi olla vähemmän.