On korttipelejä, joiden idea on hitaasti suunnata kohti voittoa, laskea pisteitä tai suunnitella siirtoja pitkällä tähtäimellä. Ja sitten on pelejä, joissa refleksit ja käden nopeus ratkaisevat kaiken. Lännen nopein korttipeli, jonka moni tuntee myös nimellä Stressi, kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen kategoriaan. Peli on kuin korttiversio villin lännen kaksintaistelusta, ja siinä nopein voittaa.
Lännen nopein korttipeliin tarvitaan vain tavallinen 52 kortin pakka ja vähintäänkin kaksi pelaajaa, tosin sitä voidaan pelata myös isommalla porukalla. Korttien arvot järjestyvät perinteisesti ässästä kuninkaaseen siten, että kierto toimii ympyränä: ässän päälle käy sekä kakkonen että kuningas. Tämä pieni yksityiskohta tekee pelistä äärimmäisen vauhdikkaan, sillä uusia vaihtoehtoja syntyy koko ajan.
Aluksi pakka jaetaan kahteen suurin piirtein samansuuruiseen nostopakkaan. Pelaajat nostavat viisi korttia käteensä, ja pöytään käännetään kaksi avopakkaa. Näistä alkaa kilpailu. Peli ei etene vuoroissa, vaan jokainen pelaaja saa asettaa korttejaan minkä tahansa avopakan päälle ihan milloin vain, kunhan kortti on yhden numeron verran suurempi taikka pienempi kuin avopakan päällimmäinen.
Tavoite on yksiselitteinen, eli ensimmäisenä omista korteistaan eroon päässyt pelaaja voittaa. Tämä kuulostaa helpolta, mutta todellisuus muistuttaa enemmän kymmenen sekunnin sprinttejä kuin rauhallisia kortti-iltoja.
Tässä vielä esimerkki pelin kulusta:
Peli starttaa. Pelaajat nostavat kumpikin viisi korttia käteensä. Nostopakat jäävät varalle.
Molemmat kääntävät omasta nostopakastaan yhden kortin pöydän keskelle, ja avopakat syntyvät. Kuvitellaanpas esimerkiksi, että ensimmäisellä pakalla päällimmäinen kortti on seiska ja toisella nelonen.
Pelaajat tutkivat käsiään. Jos toisella on kasi, sen voi heti lätkäistä seiskan päälle. Samalla hetkellä toinen pelaaja, jolla on vitonen, voi iskeä sen nelosen päälle. Pelissä ei odotella vuoroja, vaan ratkaisevaa on se, kuka iskee kortin pöytään ensimmäisenä.
Korttien pelaaminen on jatkuvaa. Kun käsi tyhjenee, pelaaja saa nostaa uusia kortteja nostopakastaan, mutta kädessä ei saa koskaan olla enempää kuin viisi korttia kerrallaan.
Jos kumpikaan ei pysty pelaamaan korttia avopakoille, molemmat kääntävät yhtäaikaa uuden kortin nostopakastaan avopakan päälle. Näin peli jatkuu.
Kun yhden pelaajan kaikki kortit (sekä käsi että nostopakka) loppuvat, hänet julistetaan voittajaksi.
Käytännössä yksi jako voi kestää vain muutamia minuutteja, ja monissa porukoissa pelataan useampi kierros, esimerkiksi paras kolmesta tai viidestä.
Lännen nopein korttipeli ei ole vain tuurista kiinni, vaikka sattumalla on toki oma roolinsa. Hyvä pelaaja erottuu nopeudessa, mutta myös kaavojen tunnistamisessa. Monet pyrkivät esimerkiksi pitämään kädessään mahdollisimman hajanaisia arvoja, jotta vaihtoehtoja olisi aina olemassa. Jos käsi täyttyy liikaa peräkkäisistä korteista, liikkumavara kapenee.
Lisäksi kannattaa opetella vilkaisemaan nopeasti molemmat avopakat, ei vain toista. Voit nimittäin hävitä vain sekunnin murto-osan, jos huomio suuntautuu vain vasemmalla olevaan pinoon.
Mielenkiintoista on myös se, että hermojen hallinta on yhtä tärkeää kuin refleksit. Pelaaja, joka menee paniikkiin ja pudottaa kortit epäjärjestyksessä, tekee usein virheen. Siksi parhaat pelaajat treenaavat kuin urheilijat, he aktivoivat aivojaan sekä kehittävät rytmiä ja reagointia, eivät ainoastaan nopeutta.
Peli on erinomainen kaikille, jotka pitävät toiminnasta ja nopeatempoisuudesta. Se on toisaalta kilpailuhenkinen, mutta myös hauska seurapeli, sillä kierrokset kestävät lyhyen aikaa ja pelaajat voivat vaihdella vastustajia nopeasti.
Koska säännöt oppii käytännössä minuutissa, peli sopii myös perheille ja illanviettoihin, joissa ei jakseta opetella monimutkaisia pelimekaniikkoja. Koululuokissa se on nähty jopa reaktionopeuden ja keskittymiskyvyn harjoitteluna, ja opettajat ovatkin käyttäneet peliä taukojumppana, jossa aivot ja silmä-käsi-koordinaatio pääsevät hetkellisesti töihin.
Moni tuntee pelistä version, jossa koko käden saa lyödä pöytään, mikäli avopakkoihin sattuu tulemaan samat arvot. Se, kenen käsi on ensin korttien päällä voittaa potin, ja vastustaja joutuu keräämään avopakat takaisin omaan nostopakkaansa. Tämä tuo peliin lähes slapjack-tyylistä jännitystä ja lisää epätoivoista naurua pöydän ympärille.
Toinen tunnettu muunnelma on useamman, esimerkiksi 6-8, pelaajan versio. Tällöin yleismaailmallinen kaaos valtaa pöydän. Kortteja lentelee ympäriinsä ja jokainen yrittää ehtiä koskettamaan avopakkoja samaan aikaan. Monen pelaajan versio voi kestää yllättävänkin pitkään, sillä pattitilanteet ovat tavallisia ja pakan kierto hidastuu. Jos pelaajia on runsaasti, voidaan mukaan ottaa useampi korttipakka.
Vaikka Lännen nopein korttipeli onkin ensisilmäyksellä vain hermostunutta korttien lätkimistä pöytään, todellisuudessa se sisältää paljon enemmän. Se on reaktionopeuden testausta, taktikoinnin treenaamista ja parhaimmillaan naurua synnyttävää kisailua.