Uno-korttipeli on erittäin suosittua ajanvietettä, ja siitä on alkuperäisen pelin lisäksi julkaistu erilaisia erikoisversioista. Yksi niistä on Uno Attack. Jos tuntee alkuperäisen pelin säännöt, ei tämänkään version opettelu ole vaikeaa. Siinä on joitakin uusia ominaisuuksia, joihin on hyvä hieman perehtyä ennen pelaamista. Nimensä mukaisesti hyökkääminen on tässä pelin versiossa keskeisessä osassa. Tämän oppaan avulla saat selville Uno Attack säännöt sekä käytännön vinkkejä sääntöjen soveltamiseen!
Uno Attack perustuu tavalliseen Unoon, joten sen säännöt on syytä tuntea. Aivan alkajaisiksi jokainen pelaaja nostaa yhden kortin, ja korkeimman kortin saaneesta tulee jakaja. Joka pelaajalle jaetaan seitsemän korttia. Pakasta otetaan vielä yksi kortti, josta tehdään niin kutsutun poistopakan ensimmäinen kortti. Loput pakkaan jääneet kortit puolestaan muodostavat nostopakan.
Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa pelin. Pelaaja katsoo, millainen kortti on poistopakassa päällimmäisenä ja tutkii sitten omaa kättään – käytettävässä kortissa on oltava sama kuva, numero tai väri kuin poistopakan päällimmäisessä kortissa. Pelissä on myös erilaisia toimintakortteja, jotka käyttäytyvät kukin omalla erityisellä tavallaan. Jos mikään kortti ei sovi, on pelaajan nostettava pakasta uusi kortti.
Tarkoituksena on päästä korteista eroon, joten pelin perusperiaate on, että poistopakan päällimmäisen kortin päälle laitetaan sopiva kortti aina kun mahdollista. Halutessaan pelaaja voi kuitenkin strategisista syistä päättää olla laittamatta korttia, vaikka sopiva sellainen löytyisikin. Jos kädessä olevia kortteja ei halua pelata, on pelaajan nostettava pakasta uusi kortti itselleen.
Kun kädessä on enää yksi kortti, on pelaajan huudettava “uno” tai muuten joutuu nostamaan lisää kortteja. Pelissä lopullisena tavoitteena on päästä eroon kaikista omista korteistaan. Pelaajien keskinäisen sopimuksen perusteella voidaan pelata joko vain korteista eroon pääsystä tai vaihtoehtoisesti pisteistä, jolloin pelikierroksen voittaja saa pisteitä sen mukaa, mitä kortteja muille pelaajille on jäänyt käteen.
Mitä olisikaan peli ilman pelaajia? Uno-pelin saa tietyin edellytyksin pystyyn kahdestaankin, mutta parhaimmillaan tämä mainio seurapeli on hieman suuremmassa porukassa. Pelissä voi kerralla olla mukana jopa 10 pelaajaa.
Peliin luonnollisesti tarvitaan Uno Attack -korttipakka. Korttien määrä voi vaihdella riippuen pelin versiosta. Myös muistiinpanovälineet kannattaa ottaa mukaan, jotta pelien tuloksista olisi helppoa pitää kirjaa. Muistettavaa on varsinkin, jos peleissä pelataan pisteistä. Pistetaulukon voi tehdä itse, mutta sen voi myös ladata internetistä.
Kyseessä on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen korttipeli, joten peliin ei juurikaan tarvita erityisiä välineitä, eikä näin ollen paikallekaan ole suuria vaatimuksia. Uno Attack -pelin pelaaminen onnistuu siis mainiosti niin kotona, laiturin päässä kuin puistossakin. Yksi erityinen laite kuitenkin tarvitaan: automaattinen kortinjakaja. Se on elektroninen laite, joten käytännön syistä joitakin rajoituksia pelin sijainnille toki on. Jakajaa, kuten ei tietenkään pelikorttejakaan, kannata ottaa esiin sateessa taivasalla!
Kun pelin pakkauksen avaa, huomaa, että mukana on jokin laite. Kyseessä on erityinen kortinampumislaite, joka on Uno Attack -pelissä keskeisessä osassa: se korvaa perinteisen Unon nostopakan. Attack-versiossa ei siis nosteta uusia kortteja pakasta, vaan ne laukaistaan esiin tämän laitteen nappia painamalla.
Merkittävä ero ja samalla lisäjännityksen tuoja perinteiseen versioon verrattuna on se, ettei laitteesta syöksyvien korttien määrää voi ennustaa. Kortteja voi tulla yksi, muutama tai jopa enemmänkin. Jos tuuri osuu kohdalle, kortteja ei tule ollenkaan. Laite ei siis ole rikki, jos jollakin kerralla kortit jäävät tulematta! Jos laite päästää äänen nappia painettaessa, on kaikki kunnossa.
Kortinjakajia on sekä vanhan- että uudenmallisia. Vanhemmissa jakajissa on eräänlainen hylly, johon nostopakka asetetaan. Uudenmallisissa jakajissa kortit puolestaan työnnetään laitteen sisään. Uuden jakajan kansi irrotetaan, minkä jälkeen pakka työnnetään oikealle paikalleen pitämällä korttipaikan päällä olevaa luukkua auki.
Toisinaan pelaajat saattavat kieltäytyä pelaamasta kädessä olevaa pakkaan sopivaa korttia. Normaalissa Unossa rangaistus tästä on uuden kortin nostaminen, kun taas Attack-versiossa se on jakajan napin painaminen. Varman yhden kortin sijaan käteen siis tulee sattumanvarainen, pahimmassa tapauksessa suurikin määrä kortteja. Automaattisen jakajan ansiosta pelaajan täytyy entistä tarkemmin punnita, onko yhden kädessä olevan kortin panttaaminen sen arvoista, jos jakajasta tuleekin 10 korttia lisää.
Tavallisten numerokorttien lisäksi pelissä on eri tavoin käyttäytyviä toimintakortteja. Uudessa versiossa korttien valikoima on hieman erilainen vanhaan verrattuna. Riippuu siis omasta versiosta, mitkä kaikki kortit ovat mukana. Toimintakortteja ovat:
Kun kädessä on jäljellä enää yksi kortti, on huudettava “uno”. Jos näin unohtaa tehdä ja joku muu pelaaja huomaa sen, saa unohtaja rangaistuksen. Uno Attack säännöt määrittelevät rangaistukseksi kortinjakajan painamisen kaksi kertaa. Toki jos pelaajalla käy tuuri, kukaan ei huomaa, että huuto on unohtunut.
On tärkeää huomata, että toistaa pelaajaa ei voi käräyttää unon unohtamisesta ennen kuin pelaajan toiseksi viimeinen kortti koskettaa pakkaa. Ei kannata hötkyillä, sillä pahimmassa tapauksessa pelaaja ei olisi alun perin muistanut unon huutamista, mutta toisen pelaajan muistuttaessa tästä hän ikään kuin pelastuu.
Lisäksi on huomioitava, että unon unohtanut pelaaja on käräytettävä ennen kuin järjestyksessä seuraava pelaaja aloittaa vuoronsa. Vuoron aloitus voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kortin asettamista pöytään. Vaikka pelaaja ei muistaisikaan huutaa unoa ennen toiseksi viimeisen kortin pelaamista, voi hän päästää itsensä pälkähästä huutamalla unon myöhemminkin – tietenkin sillä edellytyksellä, ettei kukaan ole vielä huomannut käräyttää.
Peli päättyy, kun jollakulla pelaajalla ei ole enää yhtään korttia kädessä. Jos peli halutaan pitää yksinkertaisena, käden voittaja saa tililleen yksinkertaisesti yhden voiton. Yhteisesti voidaan sopia, että esimerkiksi ensimmäisenä viisi voittoa saanut kruunataan peli-illan kuninkaaksi tai kuningattareksi. Jos taas halutaan lisää jännitystä, voidaan käyttää erityistä Uno-pelien pistelaskusysteemiä.
Peli-illan voittaja voidaan ratkaista myös pisteillä. Pistelasku perustuu ajatukseen, että kullakin kortilla on oma arvonsa. Viralliset Uno Attack säännöt määrittelevät korttien pisteytyksen seuraavasti:
Käden voittanut pelaaja ei tietenkään saa itse pisteitä, vaan sen sijaan saa pisteet kaikista kanssapelaajien käsiin jääneistä korteista. Käsiä pelataan niin kauan, että joku pelaajista on saavuttanut 500 pistettä. Peli päättyy, ja pelaaja, jolla on siinä vaiheessa vähiten pisteitä, voittaa koko pelin.
Peliä voidaan pelata myös pudotuspelinä. Tässäkin pelimuodossa pidetään silmällä käsien muodostamaa pistemäärää. Kun jollakulla tulee tietty pistemäärä täyteen, esimerkiksi 500 pistettä, putoaa tämä pois pelistä. Pelaajia pudotetaan pois niin kauan, että jäljellä on kaksi parasta. Nämä kaksi pelaaja pelaavat lopuksi pelin kahdestaan kaksinpelin säännöillä. Tämän viimeisen käden voittaja kruunataan koko illan voittajaksi.
Jos peliä pelataan vain kahdestaan, tulee sääntöihin joitakin muutoksia. Keskeinen ero monen pelaajan peliin verrattuna on, että Reverse-kortti toimii kaksinpelissä Skip-kortin tavoin. Pelin kulkusuunta ei siis muutu, vaan pelikaveri menettää pelivuoronsa. Reverse-kortin pöytään lyönyt pelaaja saa siis jatkaa peliä suoraan. Sama pätee myös Skip-korttiin: kortin pelannut pelaaja jatkaa. Kun Hit-kortti (tai vastaava) pelataan, vastapelaaja painaa jakajan painiketta, minkä jälkeen kortin pelannut pelaaja saa jatkaa peliä.
Muutoin pelissä pätevät normaalit Uno Attack säännöt. Se, joka ensimmäisenä pääsee eroon korteistaan, voittaa. Pistelaskussakin voidaan käyttää samoja periaatteita kuin tavallisissakin Uno-peleissä.
Viralliset Uno Attack säännöt ovat tietenkin olemassa, mutta mikään ei estä muokkaamasta niitä omaa peliä varten! Riippuu pelaajien omista mieltymyksistä, ovatko viralliset säännöt sopivia sellaisenaan vai pidetäänkö hieman muunneltua versiota hauskempana. Jos jollakulla pelaajista on hyvä idea, kannattaa sitä kokeilla käytännössä!
Joskus Uno-peleissä närää aiheuttaa se, että muut pelaajat eivät näe kuinka monta korttia kullakin on jäljellä. Varsinkin pelin ratkaisuhetkillä sillä voi olla paljonkin merkitystä, onko pelaajalla kaksi, kolme vaiko kenties neljä korttia jäljellä. Joillakin pelaajilla saattaa jopa olla tapana piilotella korttejaan lopun lähestyessä. Pelin virallisissa säännöissä ei kuitenkaan välttämättä oteta kantaa siihen, pitääkö pelaajan kortit olla koko ajan näkyvissä niin, että muiden on helppo laskea niiden määrä. Koulukuntia on varmasti erilaisia, joten asiasta voi olla hyvä sopia pelikavereiden kanssa etukäteen. Voidaan esimerkiksi sopia, että pyydettäessä jokaisen on kerrottava jäljellä olevien korttien lukumäärä.
Unon unohtamisesta koituva rangaistus vaihtelee versioittain: se voi olla kahden kortin nostaminen tai Attack-versiossa jopa neljä kortinjakajan painallusta. Automaattisesta jakajasta voi tulla kerralla suurikin määrä kortteja, joten neljä painallusta voi tarkoittaa paksun korttinipun nostamista. Riippuu pelaajien mieltymyksistä, tuntuuko tämä epäreilulta, vai onko se vain hauska lisäjännitystä tuova tekijä. Haluttiinpa rangaistusta säätää kumpaan suuntaan tahansa, on se aina pelaajien itsensä päätettävissä.
Automaattiseen kortinjakajaan saattaa tulla toimintahäiriö, jonka vuoksi kortteja voi esimerkiksi jäädä puolittain jumiin jakajan suulle. Pelin virallisissakin säännöissä saattaa olla ohjeita tällaisen tilanteen varalle, mutta asiasta on joka tapauksessa syytä sopia pelikavereiden kanssa etukäteen, jotta erimielisyyksien vaaraa ei ole. Voidaan esimerkiksi sopia, että jos mikään osa kortista tulee jakajasta esiin, napin painaja nostaa kortin. Jos taas halutaan lisää jännitystä, jumiutuneet kortit voidaan määrätä pelaajalle, jonka ansiosta toinen pelaaja joutui painamaan nappia.
Aivan aluksi ennen pelin aloittamista on luonnollisesti hyvä varmistaa, että Uno Attack säännöt ovat kaikille tuttuja. Joukossa saattaa olla joku, joka ei ole koskaan pelannut tätä pelimuotoa. Lisäksi yleistä on, että joku on pelannut peliä joskus kauan sitten eikä enää muista sääntöjä tarkkaan.
Säännöt on hyvä käydä yhdessä läpi siksikin, että pelaajilla on usein eri käsityksiä niistä. Ihmiset ovat nimittäin yleensä tottuneet pelaamaan peliä hieman eri säännöillä. Ei ole mitenkään tavatonta, että kesken pelin riidellään jostakin tietystä säännöstä. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi on hyvä saavuttaa sopu joi ennen pelin alkamista.
Uno Attack säännöt mahdollistavat hyökkäykset valittua pelaajaa kohtaan. Hyökkäysten keskittäminen yhteen tiettyyn pelaajaan voi varttuneempien pelaajien keskuudessa olla normaali osa taktiikkaa, mutta lasten peleissä voi olla syytä olla tarkkana. Lapsen näkökulmasta voi tuntua ikävältä, jos muut hyökkäävät vain yhtä pelaajaa vastaan kiusaamistarkoituksessa. Lasten pelatessa peliä aikuisen kannattaa pitää silmällä pelin kulkua ja puuttua tilanteeseen, jos vain yhtä pelaajaa vastaan hyökätään. Peleissä hauskuus on tärkeintä, joten peli-ilo on hyvä yrittää säilyttää!
Lisäksi hyvä käytännön vinkki on pitää sääntövihkonen esillä koko pelin ajan. Jos vihkoa ei ole fyysisenä kappaleena, esimerkiksi tämän sivuston oppaat voi avata puhelimella tai tabletilla! Pelin sujuvan etenemisen kannalta on oleellista, että sääntöjä voi vilkaista nopeasti pelin lomassa. Sääntöjen olisi hyvä olla kätevästi saatavilla, jotta kuka tahansa pelaaja voi lukea niitä.
