Ohiolainen parturi Merle Robbins ja hänen perheensä sijoittivat vuonna 1971 uuden korttipelin markkinointiin 8 000 dollaria. Peli oli Uno. Vuonna 2018 yhdysvaltalainen The Strong -leikkimuseo otti sen National Toy Hall of Fame -kunniagalleriaansa, ja tänä vuonna Robbinsien sijoituksesta on kulunut 55 vuotta.
Ikä ei ole vienyt pelin arvoa. Helmikuussa 2026 Mattel ilmoitti ostavansa kiinalaisen NetEasen puolikkaan yhteisestä Mattel163-studiosta 159 miljoonalla dollarilla, ja kauppa toteutui maaliskuussa. Vuonna 2018 perustettu studio tekee Unosta ja Mattelin muista korttipeleistä mobiiliversioita, ja PocketGamer.biz-sivuston mukaan sen peleillä on noin 20 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää.
Useimmille korttipeleille ei käy näin. Ne unohtuvat, kun pakka katoaa kaapin perälle tai kustantaja lopettaa painamisen. Vuosikymmeniä eläneet pelit ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niillä on neljä yhteistä piirrettä. Säännöt oppii yhdessä jaossa, ja silti jokainen vuoro vaatii päätöksen. Pakka on halpa tai löytyy jo laatikosta. Porukka voi muokata sääntöjä mieleisikseen, eikä peli siitä hajoa. Ja kun uusi ruutu on yleistynyt, peli on siirtynyt sille.
Uno lainasi säännöt vanhasta pelistä ja teki pakasta tuotteen
Unon pohjana oli crazy eights, jota Robbinsit pelasivat kotonaan. The Strong -museon mukaan Merle Robbins kirjoitti pakkaan omat ohjeensa, jotta sääntöriidat loppuisivat. Peruskuvio pysyi tuttuna: kortti lyödään pöytään värin tai numeron mukaan, ja ensimmäisenä korteistaan eroon päässyt voittaa jaon. Uutta olivat Robbinsin merkinnät: kuningas käänsi pelisuunnan, kuningatar ohitti seuraavan vuoron ja ässät olivat jokereita. Unon pakassa niistä tuli erikoiskortteja, ja kun sellainen on kädessä, pelaajan on päätettävä, pelaako sen heti vai säästääkö sen loppupeliin.
Tuttu pohja teki pelistä helpon oppia, mutta myytävä tuote oli pakka. Unoa ei voi pelata tavallisella korttipakalla, joten jokainen uusi porukka tarvitsi omansa. The Strongin mukaan Robbinsit rahoittivat ensimmäiset 5 000 pakkaa myymällä talonsa ja osin poikansa Rayn rahoilla. Kun painos oli myyty loppuun, he tilasivat 10 000 pakkaa lisää. Nimikin oli markkinointia: peli nimettiin viimeisen kortin huudon mukaan, jotta tuotteen nimi toistuisi pelin aikana yhä uudelleen kuin bingossa.
Vuonna 1972 Robbins myi pelin oikeudet. The New York Timesin vuonna 1984 julkaiseman muistokirjoituksen mukaan hinnaksi kerrottiin 50 000 dollaria ja kymmenen sentin rojalti jokaisesta myydystä pelistä. The Strongin mukaan ostajana oli Bob Tezak Illinoisin Jolietista, ja hän markkinoi Unoa maailmalle International Games -yhtiönsä kautta. Uno siirtyi Mattelin omistukseen 1990-luvulla, ja se on yhä Mattelin tavaramerkki.
Windowsin ilmainen pasianssi opetti miljoonat käyttämään hiirtä
Microsoft valitsi vuonna 1990 julkaistuun Windows 3.0 -käyttöjärjestelmään pasianssin Klondike-version. The Strong -museo otti Microsoft Solitairen videopelien kunniagalleriaansa vuonna 2019. Museon mukaan peli opetti käyttäjille hiiren käytön, ja hiiri oli silloin monelle uusi laite. Kortit siirretään raahaamalla pinosta toiseen, joten jokainen jako oli samalla hiiriharjoitus.
Ohjelman teki harjoittelijana työskennellyt Wes Cherry, ja korttipakan suunnitteli Susan Kare. Pasianssi kuului Windowsin vakiovarusteisiin yli kahden vuosikymmenen ajan, ja museon arvion mukaan se on todennäköisesti asennettu yli miljardiin tietokoneeseen. Vuonna 2012 julkaistusta Windows 8:sta se puuttui, ja sen sai vain sovelluskaupasta, mutta Windows 10 palautti sen vuonna 2015 Käynnistä-valikkoon.
Kun pasianssi täytti 30 vuotta toukokuussa 2020, Microsoft kertoi sillä olevan yli 35 miljoonaa pelaajaa kuukaudessa yli 200 maassa ja alueella. Kieliä oli 65, ja jakoja pelattiin yli 100 miljoonaa päivässä. Klondiken säännöt eivät ruudulla muuttuneet. Muuttui se, että pakkaa ei tarvinnut enää ostaa, sekoittaa eikä kerätä lattialta.
Televisio teki Texas hold’emin päätöksistä katsottavia
Texas hold’emin perussääntö mahtuu yhteen virkkeeseen. Jokainen pelaaja saa kaksi omaa korttia, pöytään käännetään viisi yhteistä korttia, ja voittaja on se, joka muodostaa seitsemästä kortista parhaan viiden kortin käden. Kun yhteisiä kortteja tulee esiin, pelaaja joutuu silti päättämään yhä uudelleen, jatkaako hän vai luovuttaako.
Mediatutkija Walter Metz kuvasi Flow-verkkolehdessä marraskuussa 2005, mitä televisiokatsoja näki: jokaisen pelaajan piilokortit ja niiden vieressä todennäköisyyden, jolla käsi voittaa. Kun kortit näkyivät, jokainen bluffi ja luovutus oli ymmärrettävissä myös sille, joka ei ollut koskaan istunut pelipöydässä.
Käänne nähtiin vuonna 2003. World Series of Poker -pääturnaukseen osallistui silloin 839 pelaajaa, ja sen voitti amatööri Chris Moneymaker, joka oli CNN:n mukaan päässyt mukaan 86 dollarin nettikarsinnan kautta. Vuonna 2006 samaan turnaukseen ilmoittautui Las Vegas Sunin mukaan 8 773 pelaajaa, yli kymmenkertainen määrä.
Suomessa aalto kulki samaa reittiä. Yle kertoi elokuussa 2006, että SubTV:n lauantain myöhäisillassa näyttämä World Poker Tour oli kerännyt esitysaikaansa nähden suuria katsojalukuja ja että kotimaista pokeriohjelmaa valmisteltiin. Jutun vastakohtana oli saunan takana kokoontuva sökörinki, siis tuttujen kesken pelattu avopokeri: vanha peli eli pöydän ääressä, uusi tuli ruudun kautta.
Blackjack ja baccarat siirtyivät studioihin ja raha pankkisiirtoihin
Kasinoiden korttipelit kuuluvat samaan selviytyjien joukkoon. Blackjackissa korttien summan pitää päästä mahdollisimman lähelle 21:tä ylittämättä sitä, baccaratissa mahdollisimman lähelle yhdeksää. Kumpaakin pelataan tavallisilla korteilla, ja säännöt oppii muutamassa jaossa.
Verkossa näitä pöytiä on kahdenlaisia. Ohjelmistoversiossa jaon arpoo satunnaislukugeneraattori. Live-pöydässä oikea jakaja jakaa oikeat kortit studiossa kameran edessä. Ruotsalainen live-pelien toimittaja Evolution aloitti vuonna 2006 yhdellä studiolla Latviassa, ja huhtikuussa 2026 sillä oli alan julkaisu Gaming Intelligencen mukaan 24 studiota ja yli 2 000 live-pöytää.
Pöytien mukana siirtyi myös raha. Suomalaisille suunnatuilla nettikasinoilla rahaa voi siirtää suoraan pankkitililtä pelitilille ja takaisin: pelaaja hyväksyy talletuksen oman verkkopankkinsa tunnuksilla, ja kotiutus maksetaan samalle tilille. Yksi näiden pikasiirtojen välittäjistä on tukholmalainen Brite AB.
Ruotsin finanssivalvonnan yritysrekisterissä Brite on maksulaitos, jolla on luvat maksutapahtumien toteuttamiseen sekä maksutoimeksianto- ja tilitietopalveluihin. Jälkimmäiset kaksi ovat avoimen pankkitoiminnan palveluja, joiden tarjoajalle pankin on annettava asiakkaan suostumuksella pääsy tämän tiliin. Talletuksen ja kotiutuksen vaiheet Briten kautta on käyty läpi suomenkielisessä brite kasino -oppaassa. Maksutapa ei kuitenkaan kerro, kenen luvalla pöytä pyörii, ja oppaassa Curacaon luvalla toimivat kasinot onkin erotettu Maltan ja Viron luvalla toimivista.
Lupamaalla on suomalaiselle pelaajalle suora rahallinen merkitys. Nykyisen tuloverolain 85 §:n mukaan rahapelivoitto ei ole veronalaista tuloa, jos peli on toimeenpantu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti. Malta ja Viro kuuluvat EU:hun ja siten ETA-alueeseen, Curacao ei kumpaankaan. Jos peli on järjestetty ETA-alueen ulkopuolella, voitto on pääsääntöisesti veronalaista tuloa, ja Verohallinto ratkaisee sen verokohtelun tapauskohtaisesti. Sillä, kulkeeko raha Briten vai jonkin muun maksutavan kautta, ei ole tässä merkitystä.
Pykälään on tulossa muutos. Tammikuussa 2026 annettu lakimuutos tulee voimaan 1.7.2027, ja sen jälkeen saatuihin voittoihin sovelletaan uutta sanamuotoa. Siinäkin verovapaus edellyttää, että rahapeli kuuluu Suomen arpajaisverolain piiriin tai on tarjottu toisessa ETA-valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti. Ajantasainen ohje kannattaa silloin tarkistaa vero.fi:stä.
Samana päivänä tulee pääosin voimaan uusi rahapelilaki. Siihen asti Veikkaus säilyttää yksinoikeutensa, mutta osa laista tuli voimaan jo 1.3.2026, ja Poliisihallitus on ottanut toimilupahakemuksia vastaan siitä lähtien. Yle kertoi 23.9.2026, että virastolle oli tullut 75 hakemusta eikä yhtäkään ollut vielä ratkaistu. Yhden hakemuksen käsittely vie viraston arvion mukaan 6-8 kuukautta. Ennen markkinan avautumista ulkomaisten nettikasinoiden luvat ovat muiden maiden myöntämiä.
Pöydän matematiikka ei muutu verkossa. Korttipelien sääntöjä ja historiaa kokoavan Pagat-sivuston mukaan blackjackin talon etu syntyy ennen kaikkea siitä, että pelaaja toimii ennen jakajaa ja menettää panoksensa ylittäessään 21, vaikka jakaja ylittäisi myöhemmin. Baccaratissa kasino perii pankkiirin voittavasta panoksesta tavallisesti 5 prosentin palkkion, joten etu säilyy, kummalle puolelle pelaaja panoksensa asettaakin. Etu on kirjoitettu sääntöihin, eikä mikään pelitapa poista sitä.
Kaikissa Suomen rahapeleissä ikäraja on ollut 18 vuotta 1.7.2011 lähtien. Viron luvalla järjestettyjä onnenpelejä saa Viron rahapelilain mukaan pelata myös verkossa vasta 21-vuotiaana. Jos oma tai läheisen pelaaminen alkaa huolestuttaa, Peluuriin voi soittaa arkisin maksutta numeroon 0800 100 101 (peluuri.fi), ja Pelirajaton (pelirajaton.fi) tarjoaa vertaistukea.
Pinoamiskiista osoitti, että Unon säännöt elävät pelaajien käsissä
Unon virallinen sääntökirja ja pöytien todelliset säännöt ovat eronneet toisistaan pitkään. Helmikuussa 2018 MTV Uutiset kertoi Facebook-päivityksestä, jota oli jaettu yli 120 000 kertaa. Sen mukaan sääntökirja sallii Nosta 4 -kortin vain, jos kädessä ei ole muuta pelattavaa, ja epäilty huijaus ratkaistaan näyttämällä kortit: väärin pelannut nostaa neljä, väärin syyttänyt kuusi. Samassa jutussa muistutettiin, että koko peli ratkeaa sääntöjen mukaan vasta 500 pisteessä.
Toukokuussa 2019 pelin virallinen Twitter-tili muistutti, ettei Nosta 4 -kortin päälle saa lyödä +2-korttia, jotta seuraava joutuisi nostamaan kuusi. Yhdysvaltalaisen TODAY-sivuston mukaan vastaanotto oli kärkevä, ja osa vastaajista vetosi siihen, että sääntökirjakin sallii kotisäännöt. Pinoaminen ei kadonnut mihinkään: tämänkin sivuston ohjeessa usean kortin pelaamisesta se mainitaan nimellä korttien kasaus suosittujen kotisääntöjen joukossa.
Neljä vuotta myöhemmin Mattel kääntyi. Belgialainen La Libre kertoi syyskuussa 2023 yhtiön videosta, jossa uuden Show ’Em No Mercy -version pelaajat pinoavat +2-, +4-, +6- ja +10-kortteja. Perusversiossa kielletty vastaliike kirjattiin siis uuden version virallisiin sääntöihin, ja lokakuussa 2025 samat säännöt tulivat Ubisoftin digitaaliseen Unoon. Kotisäännöstä, jonka omistaja oli itse torjunut, tehtiin oma tuote.
Peruspakassa Mattel oli antanut kotisäännöille tilaa jo ennen kiistaa. Yhtiön vuoden 2018 sääntöohjeen mukaan 112 kortin pakkaan kuuluu kolme pyyhittävää jokerikorttia, joihin saa kirjoittaa lyijykynällä minkä tahansa kotisäännön, kunhan muut pelaajat suostuvat. Saman pakan Wild Shuffle Hands -kortin sääntö, jossa kaikkien kädet kerätään ja jaetaan uudelleen, tuli ohjeen mukaan Mattelin maailmanlaajuisen sääntökilpailun voittajalta. Sääntökirja kertoo yhä, miten peli on tarkoitettu pelattavaksi, mutta pakka itse kutsuu muuttamaan sitä.
Ristiseiska, kasino ja marjapussi pärjäävät ilman omistajaa
Unolla on omistaja, joka voi muuttaa sääntöjä tai lopettaa pakan valmistuksen. Suomalaisten perinteisillä korttipeleillä omistajaa ei ole, ja niihin riittää tavallinen pakka. Ristiseiskaa pelataan 52 kortilla, ja nimensä mukaisesti sen aloittaa se, jolla on ristiseiska. Board Game Arena -palvelun verkkoversiossa pelaaja, joka ei voi pelata korttia, saa 25 miinuspisteen merkin, ja peli päättyy, kun joku saavuttaa sovitun rajan, yleensä 100 tai 200 miinuspistettä.
Kasinon vaiheet tunnetaan paremmin. Pagatin mukaan se mainitaan korttipelikirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1700-luvun lopulla Lontoossa ja pian sen jälkeen Saksassa. Pohjoismaissa kasinoa pelataan yleensä ilman rakentamista, mutta pistekortit ovat samat kuin angloamerikkalaisessa versiossa. Kaksi pistettä antava ruutukymppi tunnetaan englanniksi nimellä Big Casino ja yhden pisteen patakakkonen nimellä Little Casino, suomeksi suuri ja pieni kasino.
Marjapussi on sekin tuontitavaraa, vaikka nimi kuulostaa kotoiselta. Nimi on johdettu ranskan sanasta mariage, joka korttipeleissä tarkoittaa saman maan kuninkaan ja kuningattaren paria. Peliä pelataan erityisesti Etelä-Suomessa 36 kortilla, eli tavallisesta pakasta poistetaan kakkoset, kolmoset, neloset ja vitoset. Voittorajasta sovitaan porukan kesken: tämän sivuston marjapussin säännöissä yleiseksi tavoitteeksi mainitaan 12 pistettä, mutta moni pelaa kymmeneen.
Pohjoisessa osa peleistä on elänyt pitkään ilman painettuja sääntöjä. Kirja Pohjoiset korttipelit esittelee kahdeksan Pohjois-Suomessa suosittua peliä, ja sen kuvauksen mukaan piitin ja neljän tupen peliohjeita ei löydy korttipelikirjoista. Kirja on uudistettu painos vuonna 2002 ilmestyneestä teoksesta, ja uuteen suomen- ja englanninkieliseen laitokseen on lisätty osio neljän tupesta. Sodankylän Sompio kertoi kirjasta marraskuussa 2024 otsikolla ”Sodankylähän on neljän tupen kehto”.
Omistajattomuus on näiden pelien vahvuus. Kukaan ei voi lopettaa ristiseiskan valmistusta, koska sitä ei valmisteta: peli syntyy uudelleen aina, kun joku jakaa tavallisen pakan ja muistuttaa, että ristiseiska aloittaa. Uno pääsi lähelle samaa asemaa vasta, kun pelaajat alkoivat kirjoittaa sille omia sääntöjään ja omistaja lopulta painatti niistä yhden omaksi pakakseen.









