Tuppi on Pohjois-Suomesta ja Lapista kotoisin oleva perinteinen korttipeli, jota pelataan neljän hengen voimin kahtena vastakkaisena parina. Se kuuluu niin sanottuihin temppupeleihin eli tikkipeleihin, joissa tavoitteena on voittaa tikkejä – yhdellä kierroksella pöytään lyödyistä korteista koostuvia eriä. Tuppi erottuu monista muista korttipeleistä hiljaisella huutamisella, kahdella erilaisella pelimuodolla (rami ja nolo) sekä poikkeuksellisella pisteytyksellä, jossa vain toinen pari voi kerätä pisteitä kerrallaan. Tässä oppaassa käymme läpi tupen säännöt, pelin kulun vaihe vaiheelta sekä vinkit, joilla pääset peliin kiinni.

Pikafaktat

Pelaajat4 (kaksi paria vastakkain)
PakkaYksi 52 kortin pakka, ei jokereita
PelityyppiTemppupeli (whist-sukuinen), valtiton
AlkuperäPohjois-Suomi ja Lappi
Korttien arvoÄssä korkein, kakkonen matalin
PelimuodotRami (kerää tikkejä) ja nolo (vältä tikkejä)
KestoNoin 30–60 min, useita jakoja
VoittoonVähintään 52 pistettä peräkkäisillä jaoilla (”nousussa”)

Mikä tuppi on?

Tuppi on nelinpeli, jota pelataan yhdellä tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Peli on sukua pohjoisamerikkalaiselle Minnesota Whistille ja norjalaiselle whistille, mutta se on muotoutunut omaksi versiokseen erityisesti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pelipöydissä. Pelillä on vahva kulttuurinen asema pohjoisessa, ja alueella järjestetään jopa tuppiturnauksia.

Tuppi on valtiton peli: toisin kuin esimerkiksi monissa muissa tikkipeleissä, tupessa mikään maa ei ole muita vahvempi. Jokainen tikki ratkeaa yksinkertaisesti sen maan korkeimmalla kortilla, jolla tikki on avattu. Korttien arvojärjestys on tuttu useimmista peleistä: ässä on korkein ja kakkonen matalin (ässä, kuningas, kuningatar, sotamies eli jätkä, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2).

Jos tikkipelit ovat sinulle uusia, kannattaa tutustua myös perinteiseen tikki-korttipeliin, joka avaa temppupelien perusidean selkeästi. Tuppi rakentuu samalle perusajatukselle, mutta lisää mukaan huutamisen ja parityöskentelyn.

Pelivälineet ja valmistelut

Tuppiin tarvitaan neljä pelaajaa ja yksi täysi 52 kortin pelipakka. Parit istuvat niin, että saman parin pelaajat ovat pöydässä vastakkain. Näin jokaisen pelaajan molemmin puolin istuu vastustaja.

Parien ja jakajan valinta

Parit ja istumapaikat arvotaan yleensä nostamalla: jokainen pelaaja nostaa sekoitetusta pakasta yhden kortin. Kaksi korkeimman kortin nostanutta muodostavat parin kahta matalimman kortin nostanutta vastaan. Jos kaksi pelaajaa saa saman arvoisen kortin, nämä nostavat uudelleen. Korkeimman kortin nostanut valitsee paikkansa ja toimii ensimmäisen jaon jakajana. Jakovuoro kiertää tämän jälkeen myötäpäivään kierros kierrokselta.

Korttien jako

Jakaja sekoittaa pakan, ja oikealla puolella istuva pelaaja nostaa pakkaa. Kortit jaetaan yksitellen kuvapuoli alaspäin myötäpäivään jakajan oikealla puolella istuvasta pelaajasta alkaen, kunnes jokaisella on 13 korttia kädessä. Koko pakka jaetaan, joten pöytään ei jää nostopakkaa.

Huutaminen – rami vai nolo?

Ennen varsinaista pelaamista käydään huutaminen eli tarjouskierros, joka ratkaisee, kummalla tavalla jako pelataan. Tupessa huutaminen tapahtuu hiljaa korttien avulla, ei puhumalla:

  • Jokainen pelaaja asettaa yhden kortin kädestään pöydälle kuvapuoli alaspäin.
  • Punainen kortti (hertta tai ruutu) tarkoittaa ramia: pari pyrkii voittamaan mahdollisimman monta tikkiä.
  • Musta kortti (pata tai risti) tarkoittaa noloa: pari pyrkii välttämään tikkejä.
  • Huutokorttina ei saa käyttää kakkosta eikä kuvakorttia (sotamies, kuningatar tai kuningas). Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia, hän voi poikkeustapauksessa ilmoittaa huutonsa sanallisesti korttien paljastuessa.

Huutokortit paljastetaan yksitellen jakajan vasemmalla puolella istuvasta pelaajasta alkaen. Ensimmäinen paljastettu punainen kortti päättää huutamisen: sen asettajasta tulee ramin huutaja ja jako pelataan ramina. Jos kaikki neljä pelaajaa ovat asettaneet mustan kortin, jako pelataan nolona. Huutokortit otetaan takaisin käteen ennen kuin varsinainen pelaaminen alkaa, joten ne eivät paljasta kädestä muuta kuin värin.

Huutaminen tekee tupesta tarjouspelin samaan tapaan kuin esimerkiksi preferenssissä, jossa pelaajat sitoutuvat tiettyyn tavoitteeseen ennen pelaamista.

Pelin kulku

Kun huutaminen on ratkennut, jakoa pelataan 13 tikin verran. Tikki pelataan näin:

  • Avaaja lyö pöytään haluamansa kortin.
  • Muut pelaajat lisäävät myötäpäivään yhden kortin kukin. Pelaajan on tunnustettava maata eli lyötävä samaa maata kuin avauskortti, jos hänellä on sitä kädessään. Jos kyseistä maata ei ole, hän saa lyödä minkä tahansa kortin.
  • Tikin voittaa avausmaan korkein kortti, koska peli on valtiton. Tikin voittaja avaa seuraavan tikin.

Avausvuoro ensimmäiseen tikkiin määräytyy pelimuodon mukaan, ja tämä pieni ero kannattaa painaa mieleen.

Ramin pelin kulku

Ramissa molemmat parit tavoittelevat tikkejä. Ensimmäisen tikin avaa ramin huutajan oikealla puolella istuva pelaaja. Koska jaossa on 13 tikkiä, ratkaisevaa on, kumpi pari saa niistä enemmistön eli vähintään seitsemän tikkiä. Mitä selvemmin pari voittaa, sitä enemmän se kerää pisteitä.

Nolon pelin kulku

Nolossa tavoite on päinvastainen: kumpikin pari yrittää välttää tikkejä. Ensimmäisen tikin avaa jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja. Pisteitä kerää se pari, joka saa vähemmän tikkejä. Nolo muistuttaa ajatukseltaan tikinvälttelypelejä, kuten maijaa, jossa tietyt kortit ja tikit halutaan jättää vastustajalle.

Sooli – yksin pelaaminen

Jos vastustajat ovat huutaneet ramin, kumpi tahansa puolustavan parin pelaaja voi ilmoittaa soolin eli pelata yksin. Sooli on tupen rohkein veto:

  • Soolin ilmoittajan pari jää pelaamatta ja laskee korttinsa pöydälle kuvapuoli alaspäin.
  • Soolaaja yrittää olla saamatta ainuttakaan tikkiä, ja vastustajat yrittävät pakottaa hänelle vähintään yhden tikin.
  • Soolissa ässä on matalin kortti jokaisessa maassa, muuten arvojärjestys pysyy ennallaan.
  • Ensimmäisen tikin avaa soolaajan vasemmalla puolella istuva pelaaja, joten soolaaja pelaa aina viimeisenä jokaiseen tikkiin.

Jos soolaaja selviää koko jaosta ilman yhtäkään tikkiä, hänen parinsa saa 24 pistettä. Jos hän saa edes yhden tikin, vastustajapari saa 24 pistettä – ja jako yleensä keskeytetään heti, kun soolaaja on hävinnyt tikin. Monissa turnaussäännöissä sooli on jätetty kokonaan pois, jotta peli pysyy mahdollisimman tasapuolisena.

Pisteytys ja voittaminen

Tupen pisteytys on pelin omaleimaisin piirre. Pisteitä voi kerätä vain toinen pari kerrallaan, ja tätä tilannetta kutsutaan nimellä nousussa. Jos vastustajapari kerää pisteitä samalla kun toinen pari on nousussa, molempien parien pisteet nollautuvat kyseisen jaon päätteeksi ja peli alkaa pistelaskun osalta alusta. Siksi voittoon vaadittavat pisteet on kerättävä peräkkäisillä jaoilla ilman, että vastustaja pääsee väliin pisteille.

Pisteet lasketaan pelimuodon mukaan seuraavasti:

  • Rami: jos huutanut pari voittaa enemmistön tikeistä, se saa 4 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden. Jos taas puolustava pari voittaa enemmistön, se saa 8 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden.
  • Nolo: vähemmän tikkejä saanut pari saa 4 pistettä jokaisesta tikistä, joka sillä on vähemmän kuin seitsemän.
  • Sooli: onnistunut sooli tuottaa 24 pistettä soolaajan parille, epäonnistunut 24 pistettä vastustajille.

Pistetaulukko

PelimuotoPisteet saava osapuoliPisteet
RamiHuutanut pari, kun se voittaa tikkien enemmistön4 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden
RamiPuolustava pari, kun se voittaa tikkien enemmistön8 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden
NoloVähemmän tikkejä saanut pari4 pistettä jokaisesta seitsemästä puuttuvasta tikistä
SooliSoolaajan pari, jos hän ei saa yhtään tikkiä24 pistettä
SooliVastustajat, jos soolaaja saa vähintään yhden tikin24 pistettä

Peli on voitettu, kun pari on kerännyt vähintään 52 pistettä ollessaan nousussa. Jaon voi lopettaa kesken, kun lopputulos on jo selvä. Koska pisteet voivat nollautua, yksittäinen peli voi venyä pitkäksi. Jos haluat tutustua pisteenlaskun logiikkaan laajemmin eri peleissä, vertailukohtaa tarjoaa muun muassa marjapussin pistelasku.

Huomaa, että tupen tarkat pistearvot vaihtelevat jonkin verran lähteestä ja paikallisesta pelitavasta riippuen – osa pelikunnista käyttää esimerkiksi hieman eri kertoimia ramin puolustajille. Kannattaa siis sopia pistesäännöistä yhdessä ennen pelin alkua.

Turnaussäännöt ja eleet

Perinteisesti tupen pelaajat vihjasivat kätensä sisällöstä parilleen salaisilla eleillä, mikä kuului osaltaan pelin kansanomaiseen viehätykseen. Virallisissa turnaussäännöissä elehtiminen ja kaikki muu korttien sisällöstä viestiminen on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Turnauksissa myös sooli jätetään yleensä pois ja peli lopetetaan ennalta sovitun jakomäärän jälkeen – tyypillisesti 16–24 jaon kuluttua – jos kumpikaan pari ei ole siihen mennessä saavuttanut voittoa. Tällöin voittaa pari, jolla on eniten pisteitä nousussa ollessaan. Jos johtava pari on edelleen nousussa, peliä jatketaan, kunnes se häviää yhden jaon.

Tuppi ja sen sukulaispelit

Tuppi kuuluu whist-pelien perheeseen. Lähin sukulainen on Minnesota Whist, jossa käytetään samaa punainen/musta-huutamista ja valttitonta tikinpeluuta. Tuppi eroaa sukulaisistaan ennen kaikkea pisteytyksellään ja soolilla. Jos pidät temppupeleistä, samaan perheeseen kuuluvat myös monet muut klassiset korttipelit, joista löydät säännöt ja pelin kulun omina oppaina.

Vinkkejä tuppiin

  • Lue huutokortit tarkkaan. Punaisen kortin ajoitus kertoo, kuka ottaa ramin vastuulleen. Jos kätesi on vahva, kannattaa asettaa punainen kortti aikaisin, jotta ehdit huutajaksi.
  • Muista parisi. Tuppi on paripeli: älä ahnehdi kaikkia tikkejä itse ramissa, vaan anna parisi korkeiden korttien tehdä työnsä.
  • Säästä korkeat kortit nolossa. Nolossa korkeat kortit ovat taakka. Pyri pääsemään niistä eroon turvallisesti silloin, kun et joudu voittamaan tikkiä.
  • Harkitse sooli tarkkaan. Sooli kannattaa vain, jos kätesi on poikkeuksellisen matala ja pystyt lähes varmasti välttämään kaikki tikit.
  • Seuraa pelattuja maita. Koska peli on valtiton, maiden loppuminen vastustajilta ratkaisee usein, kuka voittaa tikin.

Yleisimmät virheet

  • Väärän huutokortin käyttö. Kakkosta tai kuvakorttia ei saa asettaa huutokortiksi – tämä unohtuu aloittelijoilta helposti.
  • Maan tunnustamatta jättäminen. Avausmaata on pakko lyödä, jos sitä on kädessä. Sen laiminlyönti on sääntörikkomus.
  • Pisteiden nollautumisen unohtaminen. Moni luulee johtavansa, vaikka vastustajan pistesaalis nollaisi tilanteen – pidä mielessä, että vain nousussa oleva pari kerää pisteitä.
  • Soolin aliarviointi. Yksi ainoa tikki riittää kaatamaan soolin, joten liian optimistinen sooli lahjoittaa vastustajille 24 pistettä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa tuppiin tarvitaan?

Tuppi on tarkoitettu neljälle pelaajalle, jotka muodostavat kaksi vastakkain istuvaa paria. Peliä ei pelata vakiomuodossaan muulla pelaajamäärällä.

Mitä eroa on ramilla ja nololla?

Ramissa pari pyrkii voittamaan mahdollisimman monta tikkiä, nolossa taas välttämään tikkejä. Pelimuoto ratkeaa huutamisessa: punainen kortti tarkoittaa ramia ja musta kortti noloa.

Onko tupessa valttimaata?

Ei. Tuppi on aina valtiton peli, joten jokainen tikki ratkeaa avausmaan korkeimmalla kortilla. Maata on tunnustettava aina, kun sitä on kädessä.

Mikä sooli on?

Sooli on ramin puolustajan ilmoitus, jolla hän pelaa yksin ja yrittää olla saamatta yhtäkään tikkiä. Onnistuessaan sooli tuottaa 24 pistettä, epäonnistuessaan vastustajat saavat saman verran.

Montako pistettä tuppiin tarvitaan voittoon?

Peli on voitettu, kun pari kerää vähintään 52 pistettä ollessaan nousussa. Koska vain toinen pari voi kerätä pisteitä kerrallaan, voittosumma on saatava kokoon peräkkäisillä jaoilla.