Jatkis – korttipelin säännöt ja pelin kulku

Jatkis on suomalaisten perheiden ja peli-iltojen klassikko, jossa pelaajat rakentavat pöydälle maakohtaisia korttijonoja ja yrittävät päästä mahdollisimman nopeasti eroon kaikista käsikorteistaan. Nimi tulee verbistä jatkaa: jokaisella vuorolla jonoa jatketaan yhdellä kortilla ylös- tai alaspäin. Peli tunnetaan Suomessa myös nimillä ristiseiska, seiska ja domino, ja säännöt vaihtelevat hieman pöydästä toiseen. Tältä sivulta löydät selkeät jatkis-säännöt, pelin kulun vaihe vaiheelta sekä vinkit, joilla voitat useammin.

Mikä jatkis on?

Jatkis kuuluu niin sanottuihin luovutus- ja rakentelupeleihin. Tavoitteena ei ole kerätä tikkejä tai pisteitä vaan tyhjentää oma käsi: voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä eroon kaikista korteistaan. Kortteja ei kuitenkaan vain heitetä pöytään, vaan ne asetetaan neljäksi maakohtaiseksi jonoksi, jotka kasvavat seiskoista molempiin suuntiin.

Peli on hyvin lähellä tuttua ristiseiskan sääntöjä; monilla paikkakunnilla jatkis ja ristiseiska tarkoittavat käytännössä samaa peliä. Kansainvälisesti sama peli-idea tunnetaan nimillä Sevens, Fan Tan ja Domino. Jatkis on helppo oppia eikä vaadi erikoispakkaa – tavallinen pelikorttipakka riittää. Se sopii siksi hyvin esimerkiksi helppoja korttipelejä etsiville perheille ja aloittelijoille.

Mitä jatkikseen tarvitaan?

Jatkis pelataan tavallisella 52 kortin pakalla, josta jokerit on poistettu. Pelaajia voi olla 3–8, mutta peli toimii sujuvimmillaan 4–6 hengen seurueella. Mitään muuta välineistöä ei tarvita; jos pidätte pisteitä useamman kierroksen ajalta, kynä ja paperi ovat hyödyksi.

• Pakka: 52 korttia ilman jokereita.
• Pelaajat: 3–8 (ihanteellisesti 4–6).
• Pöytätila: riittävästi tilaa neljälle kasvavalle korttijonolle.

Korttien jako ja pelin aloitus

Koko pakka jaetaan pelaajille viimeistä korttia myöten, yksi kortti kerrallaan myötäpäivään. Pelaajamäärästä riippuen kaikilla ei välttämättä ole yhtä montaa korttia – tämä on täysin sallittua, ja ero tasoittuu, koska enemmän kortteja saaneet pelaavat vuoronsa aikaisemmin. Erillistä nostopakkaa ei synny, sillä kaikki kortit ovat pelaajien käsissä.

Pelin aloittaa se, jonka kädessä on ristin seiska (♣7) eli ristiseiska. Hän asettaa sen pöydän keskelle. Ristin seiskaa ei saa pantata, vaan se on pelattava heti omalla vuorolla. Tämän jälkeen peli etenee myötäpäivään seuraavalle pelaajalle.

Jatkiksen pelin kulku

Jonojen rakentaminen seiskoista

Jokaiselle maalle (pata, hertta, ruutu, risti) muodostuu oma jononsa, joka lähtee kyseisen maan seiskasta. Muut seiskat asetetaan vuorollaan ensimmäisen seiskan viereen avaamaan oman maansa jono. Kun maan seiska on pöydässä, sen päälle voi rakentaa kahteen suuntaan:

• Ylöspäin: 8, 9, 10, J (jätkä), Q (rouva), K (kuningas).
• Alaspäin: 6, 5, 4, 3, 2, A (ässä).

Omalla vuorolla pelataan vain yksi kortti, vaikka kädessä olisi useampi sopiva. Kortti käy jonoon ainoastaan, jos se on samaa maata ja seuraava arvo järjestyksessä. Esimerkiksi herttakasia ei voi pelata ennen kuin herttaseiska on pöydässä, eikä herttaysiä ennen herttakasia. Näin jonot pysyvät aina täydellisessä järjestyksessä.

Ässä on pienin, kuningas suurin

Suomalaisessa jatkiksessa ässä on maan pienin kortti, joten se sulkee jonon alapään kakkosen jälkeen. Kuningas puolestaan sulkee yläpään kympin ja kuvakorttien jälkeen. Tämä kannattaa sopia ennen peliä, sillä kansainvälisissä säännöissä ässä voi olla suurin kortti – englanninkieliset ohjeet voivat siksi johtaa harhaan. Kun maan jono on valmis seiskasta kuninkaaseen ja ässään, kyseinen maa on pelattu loppuun.

Mitä teet, kun et voi pelata?

Jos sinulla on pelattava kortti, se on pakko pelata. Jos taas yksikään kortti ei käy mihinkään jonoon, pöydässä käytetään etukäteen sovittua tapaa. Yleisimmät vaihtoehdot ovat:

• Nosto edelliseltä: pyydät kortin edelliseltä pelaajalta. Jos hänellä on enää yksi pelattava kortti, pyydät sitä edeltävältä pelaajalta.
• Nosto kaikilta: otat yhden kortin jokaiselta muulta pelaajalta. Tämä on tiukin muoto ja toimii usein rangaistuksena väärästä pelaamisesta.
• Pantti: otat sovitun määrän rangaistuspisteitä (esimerkiksi 25), jotka lisätään loppupisteisiin.
• Ohitus: sanot ”ohi” ja vuoro siirtyy seuraavalle ilman rangaistusta. Osa pöydistä sallii tämän vain ensimmäisellä kierroksella.

Tärkeää: jos sinulla olisi ollut pelattava kortti, mutta jätit sen tahallasi pelaamatta, siitä seuraa yleensä rangaistus – useimmiten yhden kortin nostaminen jokaiselta pelaajalta. Siksi kannattaa aina tarkistaa kätensä huolellisesti ennen vuoron ohittamista.

Pelin voittaminen ja pisteiden laskenta

Kierroksen voittaa se, joka pääsee ensimmäisenä eroon kaikista korteistaan. Muut pelaajat voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä järjestyksessä he tyhjensivät kätensä; viimeiseksi jäänyt on kierroksen häviäjä.

Jatkista pelataan usein useita kierroksia, jolloin lopullinen voittaja ratkeaa vasta pisteiden avulla. Pisteytys on vapaaehtoista, ja tavat vaihtelevat seurueittain.

Yleisimmät pisteytystavat

• Korttien arvon mukaan: kädessä jääneet kortit lasketaan arvoittain (numerokortit silmäluvun mukaan, J = 11, Q = 12, K = 13, ässä sovitusti). Vähiten pisteitä kerännyt voittaa.
• Korttien lukumäärän mukaan: jokainen käteen jäänyt kortti on yksi piste.
• Numero- ja kuvakortit erikseen: yksi tapa on antaa numerokorteista yksi ja kuvakorteista kaksi pistettä.
• Häviöiden mukaan: vain kierroksen häviäjä saa pisteen, ja peliä jatketaan sovittuun pistemäärään (esimerkiksi viiteen) asti. Vähiten häviöitä kerännyt on kokonaisvoittaja.

Jatkis, ristiseiska, seiska ja domino – mikä on ero?

Koska jatkiksesta käytetään useaa nimeä, pelit menevät helposti sekaisin. Jatkis ja ristiseiska tarkoittavat yleensä samaa jonoihin rakentuvaa peliä, kun taas seiska-korttipeli on monilla pöydillä eri peli: siinä kortteja pelataan saman tai viereisen arvon mukaan yhteen pinoon eikä maakohtaisia jonoja rakenneta lainkaan. Paskahousun säännöt puolestaan perustuvat korttien lyömiseen arvojärjestyksessä, jolloin selvitetään kierroksen häviäjä eikä varsinaista voittajaa. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan erot. Lisää vastaavia pelejä löydät korttipelien valikoimasta.

Suosituimmat lisäsäännöt ja muunnelmat

Jatkis on perhepeli, jolla on lukuisia talo- ja aluekohtaisia muunnelmia. Sopikaa lisäsäännöistä aina ennen jaon aloittamista, jotta vältytte riidoilta kesken pelin.

Kuutonen ennen kasia

Yleinen lisäsääntö on, että maan kuutonen (jonon alaspäin menevä puoli) on pelattava ennen kuin samaa maata oleva kasi saa aloittaa jonon yläpään. Tämä hidastaa peliä ja tekee korttien säästämisestä taktisempaa.

Pihtaaminen eli korttien panttaaminen

Osa pöydistä sallii niin sanotun pihtaamisen: pelaaja saa jättää pelaamatta seiskan, kuutosen tai kasin, jos hänellä on jokin muu pelattava kortti. Näin voi tahallaan estää vastustajia etenemästä. Ilman tätä sääntöä pelattava kortti on aina pakko pelata.

Ylimääräinen kortti ja vuoron ohitus

Joillakin pöydillä pelaaja saa pelata vielä yhden ylimääräisen kortin, jos hän sulkee maan pelaamalla sen kuninkaan tai ässän. Toinen tunnettu muunnelma on vuoronohitus: ässän tai kuninkaan pelaaminen voi ohittaa seuraavan pelaajan vuoron.

Kahden pelaajan jatkis

Kaksinpelissä koko pakan jakaminen tekisi pelistä liian ennakoitavan, joten tällöin osa korteista jätetään yleensä nostopakaksi. Pelaaja, joka ei voi pelata, nostaa pakasta kortin ja jatkaa tarvittaessa vuoroaan.

Vinkkejä jatkiksen voittamiseen

Vaikka korttien jako on satunnaista, taitava pelaaja voittaa jatkiksessa selvästi useammin. Näillä vinkeillä pääset alkuun:

• Pidä seiskat hallussa harkiten. Seiska avaa koko maan jonon. Jos pidät seiskan kädessäsi, estät muita pelaamasta kyseistä maata – mutta jäät helposti itse jumiin, jos sinulla on paljon saman maan ääripäitä.
• Pelaa ääripäät ajoissa. Kuninkaat, ässät ja muut jonon päätekortit ovat vaikeimpia päästä eroon. Pelaa ne heti, kun jono on edennyt tarpeeksi pitkälle.
• Tarkkaile vastustajien tahtia. Jos joku on lähellä tyhjentää kätensä, pyri sulkemaan ne maat, joita hän todennäköisesti tarvitsee.
• Vältä turhaa panttaamista. Jos lisäsäännöt eivät salli pihtaamista, korttien pimittäminen johtaa vain rangaistuksiin.
• Muista pisteet. Jos häviö näyttää varmalta, pelaa kädestäsi pois kalleimmat kuvakortit, jotta mahdolliset rangaistuspisteet jäävät pieniksi.

Yleisimmät virheet

• Väärän järjestyksen pelaaminen: kortin yrittäminen jonoon ennen edeltävää arvoa (esimerkiksi ysi ennen kasia) ei ole sallittua.
• Ristin seiskan panttaaminen: aloittava ristin seiska on aina pelattava heti, eikä sitä saa jättää käteen.
• Useamman kortin pelaaminen vuorolla: perussäännöissä pelataan vain yksi kortti kerrallaan, ellei muunnelmasta ole erikseen sovittu.
• Lisäsäännöistä sopimatta jättäminen: pihtaaminen, kuutossääntö ja nostotavat kannattaa lyödä lukkoon ennen peliä.
• Ässän arvon sekoittaminen: suomalaisessa jatkiksessa ässä on pienin, toisin kuin monissa englanninkielisissä ohjeissa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa jatkikseen tarvitaan?

Jatkista voi pelata 3–8 pelaajaa, mutta peli on sujuvimmillaan 4–6 hengellä. Kahdelle pelattaessa käytetään yleensä muunnelmaa, jossa osa korteista jää nostopakaksi.

Kuka aloittaa jatkiksen?

Aloittaja on se, jonka kädessä on ristin seiska (♣7). Hän asettaa sen pöydän keskelle ensimmäisenä, eikä korttia saa jättää pelaamatta.

Voiko ässän pelata kuninkaan jälkeen?

Perinteisessä suomalaisessa jatkiksessa ei voi: ässä on pienin kortti ja sulkee jonon alapään, kun taas kuningas sulkee yläpään. Osassa kansainvälisiä muunnelmia ässä on suurin, joten sopikaa arvojärjestys ennen peliä.

Mitä tapahtuu, jos en voi pelata yhtään korttia?

Tällöin et pysty jatkamaan mitään jonoa, ja sovitusta säännöstä riippuen joko nostat kortin edelliseltä pelaajalta tai kaikilta muilta, otat pantin tai ohitat vuorosi. Sopikaa tapa ennen pelin alkua.

Onko jatkis sama peli kuin ristiseiska?

Useimmiten kyllä. Jatkis ja ristiseiska viittaavat samaan jonoja rakentavaan peliin, jossa aloitetaan ristin seiskasta. Nimi ja pienet lisäsäännöt vaihtelevat alueittain ja perheittäin.